Kuutarha korvakorut - vihreä saniainen 
Syanotypiavedoksien tekeminen pinnakkaismenetelmällä on helppo, hauska ja monipuolinen tapa tehdä kuvia.
Syanotypia on vanha valokuvien jalovedostustekniikka. Rautasuolat, UV-valo ja vesi ovat syanotypiavedostamisen peruselementit. Syanotypioita vedostettaessa ammoniumferrisitraatista ja kaliumheksasyanoferraatista* valmistettu herkistysliuos levitetään siveltimellä paperille, jolloin saadaan aikaan UV-valolle herkkä vedostuspaperi.
Auringossa valotettu
Valokuvia ilman kameraa eli fotogrammitekniikassa sommitellaan negatiiveina käytettävät kasvit tai esineet syanotypiapaperille. Paperin alla kannattaa käyttää tukevaa pahvia alustana.
Lasilevy pitää kevyet kuva-aiheet paikoillaan. Kun lasi puristetaan pihdeillä niin että kuva-aihe on tiukasti kiinni paperissa saadaan teräviä kuvia. Edullisesta (ei UV suojaa lasissa) vaihtokehyksestä saa hyvän valotuspakan.
Valmis sommitelma viedään aurinkoon valottumaan. Valotusaika vaihtelee UV-valon määrän ja kuva-aiheen mukaan.
Valottunut kuva kehitetään vedessä ja lopputuloksena on sinisävyinen kuva. Kuvan värisävyä voidaan muuttaa mm. teellä tai kahvilla sävyttämällä.
Syanotypian perusohje PDF-tiedosto
Tarkista tulevat syanotypiakurssit täältä
*kaliumheksasyanoferraattia kutsutaan myös kaliumferrisyanidiksi, jolla ei hurjan kuuloisesta nimestään huolimatta mitään tekemistä oikean syanidin kanssa. Kaliumheksasyanoferraatti (III) on vähäisinä määrinä myrkytön aine, jota käytetään mm. paakkuuntumisenestoaineissa E536. Sitä tarvitaan vain pari gramman sadasosaa yhteen keskikokoiseen vedokseen ja sekin haihtuu valotettaessa. Valottumaton osa kuvaa peseytyy pois, eikä kaliumheksasyanoferraattia siis ole ollenkaan valmiissa vedoksissa.
Ammoniumferrisitraattia käytetään myös elintarvikelisäaineena (E381) ja veden puhdistuksessa.